Hei kaikille kerron teille itsestäni, vaikka en tiedä lukeeko tätä kukaan, mutta kuitenkin.. Minä olen 18-vuotta ja minulla on ongelmia siinä, että joudun olemaan yksin päivät pitkät. Minä täytän pian 19-vuotta ja olen onneton, kun kukaan ei välitä eikä halua pitää minuun mitään yhteyttä tai mitään..
Koulussa minua kiusattiin ja sama meininki jatkuu ammattikoulussa, mutta pian alan tottumaan siihen.. Minulla on yksi ainoa ystävä jolla silläkään ei ole aikaa enään minulle, mutta alan ollut tottunut siihenkin.. En vain tiedä kauanko tätä kestän. Minä olen käynyt psykiatrilla ja muualla muulla, mutta siittäkään ei ole ollut apua.. Lääkkeetkin sain mutta ei sekään mitään auta.. Eli olenko ihan toivoton tapaus?
Onhan minulla rakastava äiti ja rakastava isä, mutta ei heistäkään ole aina apua. Joten kaipaan ulkopuolisten apua ja samoin kommenteja.. haluaisin myös tietää olenko ainoa ihminen tässä tilassa? Haluan myös titää miksi istun kokoajan pimeässä huoneessa vapaa-ajallani ja itken.? Minulla ei ole ollut yhtään itsemurha-ajatuksia tai mitään, mutta olen satuttanut itseäni ja nyt kadun sitä.. Minulla on myös ongelmia syömättömyyden kanssa..
PS. Olkaa kiltejä ja kommentoikaa jotain minulle, että tiedän voinko vielä saada edes jostain apua……. 🙁
Merkinnät RSS-syötteenä
Olen yrittänyt jutellaa opettajille siittä ja muille koulussaoleville aikuisille… mutta he eivät kuuntele… Ja olen jaksanut tähänkin asti enköhän jaksa pitempäänkin…
Muakin on kiusattu pienen ikäni mutta ammattikoulussa oli sen verran järkevää porukkaa etteivät ne minua kiusanneet ainakaan näkyvästi. Toisin kävi kaverini johon tutustuin siellä. Mutta asiaa auttoi se että kerroimme tilanteesta opettajalle. Sen jälkeen kiusaaminen loppui/väheni. Oletko sinä kertonut koulukiusaajista opettajalle sillä se saattaa ainakin vähentää sitä. Tai ainakin sen pitäisi vähentää kiusaamista. Zemppiä sinulle. Ja koita jaksaa. Askel kerrallaan uutta tulevaa. Ole rohkea ja yritä tutustua uusiin ihmisiin.
kiitos, mutta en pidä baareista ja kirkotkaan ei ole mitään mielipaikkojani.. Miksi lääkkeet voin muka heittää meneen ? Eikö niistä ole apua? ja olen yrittänyt ottaa niskasta kiinni ja yrittänyt tutustua ihmisiin, mutta se on niin vaikeaa kun on jo tottunut olemaan yksin..
No, et ole yksin tuossa tilassa, mulla aikoinaan melki sama tilanne ollu, ja apua saa vaikka mistä kun hakee tarpeeksi vaihtoehtoja. Mikset ottas ittees niskasta kii? Mee vaikka baarii.. tai kirkkoo :>. Jaa lääkkeet voiki heittää menee..