Miksi elämä on niin vaikeaa. Miksi ei voi luottaa enään keneenkään. Miksi voin luottaa vain itseeni. Kihlattuni on valehdellut minulle ja vielä päin naamaa. En voi ymmärtää miksi kaikki taas menee päin vittua. Elämä tuntuu pelkältä helvetiltä taas. En osaa sanoa mitä ajatella tai mitä tehdä. Olo on outo. Ajatukset pyörii.. sydän tykyttää. Kaikki on outoa. Välillä kysyn itseltäni. Onko suhteessa järkeä? Ja silti rakastan häntä paljon.. Haluan vain purkaa ajatuksiani tänne. Että saan jotenkin ajatukseni kuriin.
Ajatukset kuriin? Miten ne saisin kun kaikki kaatuu päälle. Elämä on hieman omituista. En osaa käsitellä näitä. Elämä on vaikeaa. Miksi? Miksi en voi elää elämää niinkuin muut.? Osaanko edes? Voisinko enään sanoa voivani elää omaa elämääni?
Haluan vain päästä taas onneen joka minulla oli välillä. Haluan takaisin sen miehen jota rakastin. Haluan takaisin sen vanhan elämän. Miksi en voisi vain lähteä täältä. Pois suomesta. Pois kaikesta vanhasta. Antaa elämän viedä. Ei antaa kenenkään estää minua. Haluan vain sen elämän. joka minulla oli kun täytin 12. Silloin elämä oli helppoa. Kun täytin 18. Kaikki meni alas. Elämä meni alas. Mieli meni alas. Kaikki rajoituivat. Oma maailmani rajoittui. En voi päästää itseäni enään Kuoresta. Kuori peittää minut. Saa minut suuttumaan. Saa minut voimaan pahoin.
Miksi kaikki tämä? Rakastin elämääni joskus. Miksi en enään? Miksi kaikki on vain niin vaikeaa.. Miksi taas itken kirjoitaessani tätä.? En halua itkeä. En halua päästää pahaa oloo pois. En.. En.. Haluan pitää Pahan olon sisälläni. Kun pidän pahan olon sisällä tunnen voimistuvani elämälle. Mutta elämä ei ole helppoa. Eläminen ei ole helppoa. Haluan vain olla niinkuin muut.. Miksi? Enkö voi olla itseni? Miksi haluan vain Olla joku muu. Miksi en voi olla itseni?. Mikä minua estää? Ei kukaan. Saan olla itseni jos haluan, mutta minua estää jokin. Mikä? En osaa sanoa sitä.
Oloni on huono. Se vain pahenee.. Se.. Se On todella tuttu tunne… Itkettää mutta en uskalla itkea. En osaa itkeä enään. Paha olo haluaa tulla ulos mutta kuoreni estää sen tulon… Olen kuin Perhonen joka on kotelossa eikä koskaan pääse ulos kuoresta… Miksi olen sellainen? Miksi en Pysty päästämään kaikkea paskaa ulos?
Anteeksi kauhea kielenkäyttö tekstissä mutta on päästävä purkautumaan jotenkin. Jos on ideoita kirjoittakaa ihmeessä..
Merkinnät RSS-syötteenä
Yleensä kun joku asia tuntuu tarpeeksi pahalta niin silloin kaatuu kaikki päälle. Itse se on ihmisen ilo irti otettava ja tehtävä elämästään mieluista. Eli katsetta peiliin ja kysy miten pystyisit tekemään itsesi onnelliseksi juuri nyt. Onneaan ei voi muiden varaan laskea.